Vakava yhteiskunnallinen ongelma

EU-tasolla terveyskuluista 97% käytetään ongelmien parantamiseen ja vain 3% ongelmien ennaltaehkäisemiseen.

Maltillisempi hyvinvointitalouden tulkinta pyrkii korostamaan hyvinvoinnin ja talouskasvun välistä hyvän kehää. Hyvinvointiin panostaminen maksaa usein itsensä takaisin taloudellisessakin mielessä. Valitettavasti hyvinvointi-investoinnit nähdään liian usein pelkkinä valtion menoerinä. Panostuksia koulutukseen, ennaltaehkäisevään terveystyöhön, mielenterveystyöhön tai maahanmuuttajien integroimiseen katsotaan budjetissa menoina – ja tiukan paikan tullen niistä karsitaan.

Frank Martela 19.9.2019

Työpaikoilla tarjotaan taukojumppaa, mutta miksei myös terapiaa – Toimisiko S-ryhmän resepti?

Rahan ja ajan käyttäminen työntekijöiden mielenterveyteen on sijoitus. Se maksaa itsensä takaisin, kun tuottavuus kohenee, sairauspoissaolot vähenevät ja työntekijä ei joudu turhaan eläkkeelle työkyvyttömänä.

Talouselämä 27.1.2020

Yhä useampi jää sairauslomalle mielenterveysongelmien takia, työn vaatimukset vievät voimat – työuupunut Anna, 41, ei kokenut olevansa masentunut

– Meidän keskeinen kansanterveydellinen haaste on tällä hetkellä mielenterveys. Täytyy ottaa vakavasti, että työelämä muuttuu ja sen riskit muuttuvat. Ongelma on tunnistettu, nyt pitää tutkia, selvittää ja löytää tehokkaita keinoja, sanoo Työterveyslaitoksen Mattila-Holappa.

YLE Uutiset 13.2.2020

Ammatillinen jumi on uhka terveydelle

Tervey­den­tilan selvit­te­lyjen li­säksi tar­vitaan uuden­laista ja roh­keaa työura­läh­töistä nä­kö- ja teko­kulmaa. Täl­löin työn­kuvan muutok­sissa luovit­taisiin ai­na työn mie­lekkyys ja si­sältö edellä, ja rat­kaisut oli­sivat luon­teeltaan amma­til­lista osaa­mista ja iden­ti­teettiä kehit­täviä, ei­vät si­tä es­täviä tai rapaut­tavia. Oleel­lista on täl­löin työnte­kijän amma­til­lisen kehi­tyksen huolel­linen ana­lyysi ja moti­voivien ja innos­tavien työn sisäl­töjen esille nosta­minen.

Potilaan Lääkärilehti 10.2.2020

Kolmessa vuodessa mielenterveyshäiriöistä aiheutuneiden sairaspoissaolopäivien määrä on kasvanut 53%

Viime vuonna mielenterveyshäiriöistä aiheutui 1,3 miljoonaa sairauspoissaolopäivää, mikä tarkoitti työnantajille laskennallisesti 455 miljoonan euron poissaolokustannuksia. Keskimäärin mielenterveyden ongelmista aiheutui viime vuonna 17 sairauspoissaolopäivää potilasta kohden.

Mediuutiset 4.4.2019 

    Mielenterveyden häiriöt ohittivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sairaspoissaolopäivien määrässä

    Sairauspäivärahaa maksettiin viime vuonna yhteensä 14,9 miljoonalta päivältä, joista 4,6 miljoonaa eli lähes kolmannes aiheutui mielenterveyden häiriöistä. Koska sairauspäivärahaa maksetaan ns. kalenterin mustilta päiviltä eli noin 300 päivältä vuodessa, vastaa 14,9 miljoonaa päivärahapäivää lähes 50 000:ta henkilövuotta. Mielenterveyden häiriöiden perusteella maksetut päivärahapäivät vastaavat yli 15 000:ta henkilövuotta.

    Kela 7.8.2019

    Haluatko kuulla lisää?