Jungilainen psykoanalyysi

Analyyttinen psykoanalyysi (jungilainen psykoanalyysi) kuuluu psykodynaamiseen ja syvyyspsykologiseen suuntaukseen, jossa keskeistä on tietoisen ja tiedostamattoman mielen välinen vuorovaikutus. Carl Gustav Jung (1875 – 1961), psykiatri, psykoanalyytikko ja Sigmund Freudin (1856 – 1939) kollega, on analyyttisen psykologian perustaja ja siihen pohjaavan psykoanalyysin luoja.

Jung huomasi jo aikaisessa vaiheessa, miten olennainen osa tunteilla on ihmisen psyykkisessä hyvinvoinnissa. Myös kompleksiteoriassaan hän päätyi siihen, että ihmisen sisäiset mielikuvat ja ajatukset ryhmittyvät kukin näitä vastaavan tunteen ympärille. Psykoterapian kannalta tärkeää olivat Jungin kokemukset siitä, että kun annamme tunteelle mahdollisuuden tulla kuulluksi, se synnyttää meissä erilaisia mielikuvia. Nämä mielikuvat voimme usein kuvata jollakin symbolilla. Meistä voi tuntua, että ”olen kuin raivoava härkä, tyhjiin puristettu ilmapallo tai kävelevä haamu”. Terapeuttisen prosessin etenemisen kannalta olennaista oli Jungin havainto siitä, että symbolit kantavat sisällään ratkaisun siementä ihmisen sen hetkiseen kärsimykseen. Siemen alkaa saada muotoa, kun symbolia tutkitaan tarkemmin. Lähes aina käy niin, että symbolin avulla löydetty ratkaisu on sellainen, jota tietoinen mieli ei yksin olisi kyennyt löytämään. Eheytymisen alkamiseen tarvitaan siis sitä, että vaikeakin tunne saa luvan tulla kuulluksi ja tutkituksi.

Edellä kuvattu antaa ymmärrystä sille, miksi analyyttiseen psykologiaan pohjautuvassa terapiassa käytetään myös unia. Unet tuovat tietoisen mielen pohdittavaksi kompensatorista, tietoista asennetta korjaavaa tai vähintäänkin tasapainottavaa asennetta ja ajattelutapaa. Unet ovat täynnä symbolisia hahmoja, joilla kaikilla on lähtökohtaisesti joku rooli unennäkijän omassa psyykessä. Unisymboleja tutkimalla alkaa tietoisen mielen käyttöön tulla uutta, mieltä eheyttävää aineistoa. Joskus voi tilanne terapiassa olla sellainen, että mistään muualta ei löydy valoa (= eteenpäin vievää ajatusta tai toimintatapaa) kuin unesta.

Jungin vuosien tutkimustyö ja työskentely omien raskaidenkin tunteiden kanssa johti siihen, että tänä päivänä ymmärrämme paremmin, miksi on tärkeää ja millä tavalla uskaltautua kohtaamaan, mikä meitä ahdistaa, pelottaa, lamaannuttaa tai estää elämästä sellaista elämää, jota haluaisimme elää. Analyyttinen terapia tarjoaa turvallisen kohtaamisen kahdelle samanarvoiselle, vaikkakin eri rooleissa toimivalle ihmiselle. Kohtaaminen muuttaa molempia, sekä asiakasta että terapeuttia.