Työntekijä, pyydä apua rohkeasti! Henkilöstövastaavan ja luottamusmiehen vinkit työhyvinvointiin

Työntekijä, pyydä apua rohkeasti! Henkilöstövastaavan ja luottamusmiehen vinkit työhyvinvointiin

Tämän tekstin kirjoittaja Satu Mäki on Carelia.co perustaja ja toimitusjohtaja. Teksti perustuu Maailman onnellisin työkansa? -podcastin kolmanteen jaksoon. Jakso on kuunneltavissa Acastissa, Spotifyssa ja iTunesissa. 

Työelämän muutokset ovat jatkuvia. Muutokset voivat olla työntekijän näkökulmasta hyviä tai huonoja uutisia. Miten työntekijän kannalta huonoihin uutisiin kannattaa varautua ja mitä odottaa? Mitä työntekijä voi odottaa?  

Omasta henkilöstöjohtamisen tavastaan kertoo pörssiyritys Rapala VMC Oyj:n HR Manager Heli Säilä. Luottamusmiehen näkökulmaa, roolia ja kokemuksia avaa Päivi Vehmas, joka työskentelee pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna, hän on myös Palvelualojen ammattiliitto PAM:n hallituksen jäsen. 

Millainen urapolku on johtanut sinut nykyisiin tehtäviisi?

Rapala on globaali konserni, jossa työskentelee yhteensä 2600 henkilöä eri maissa ja yksiköissä. Erilaisia tehtäviä ja rooleja löytyy asiantuntijasta laidasta laitaan. Koska konsernilla on omia tehtaita, myös tuotannon työntekijöitä on. Konsernissa tehdään kaiken kaikkiaan hyvin erilaisia töitä. 

Heli vastaa Rapalan HR-asioista ja niiden kehittämisestä. Hän tukee myös Rapalan tytäryhtiöitä. Heli kokee, että työssään olevan pitkälti kyse mahdollistamisesta ja edellytyksien luomisesta onnistumisille. Heli on uransa alussa työskennellyt rekrytointikonsulttina ja aikanaan silloisella työnantajalla tuli sisäiseen hakuun määräaikainen sijaisuus HR-tiimissä. Siitä se ajatus sitten lähti, eikä palo HR-työhön ole sammunut, Helin mukaan päinvastoin! "Pikemminkin into on koko ajan matkan varrella kasvanut ja siksi varmasti sillä tiellä ollaan edelleen." 

Päivi Vehmaksella on tarjoilija-tausta S-Ryhmän Osuuskauppa Keskimaalta. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtäviin Päivi kertoo ajautuneensa ”vahingossa”. Päivi on ollut S-ryhmän palveluksessa vuodesta 1991. Hän aloitti toimipaikkakohtaisena luottamusmiehenä alkaen yksinkertaisesti ottamaan vastuuta ja hoitamaan työpaikkansa asioita. Päivi tuli valituksi nykyiseen pääluotttamusmiehen toimeensa 2010 . Päivi vastaa Matkailu- ja ravitsemusalasta (MaRa) ja ABC-liikennemyymälöistä eli yhteensä n. 550 työntekijästä. 

Miten kuvailisit omaa henkilöstöjohtamisen filosofiaasi?

Heli kertoo kaiken lähtökohdan olevan, että organisaatiossa jokainen ihminen on tärkeä ja arvokas, olkoon hänen työtehtävänsä mikä hyvänsä. Samoin perusasia on, että jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi asiallisesti ja kunnioittavasti – sekä normaalissa arjessa, että haastavissa tilanteissa. 

”Henkilöstöjohtamisen keskiössä on nimenomaan ihmiset, eli miten menestymistä voidaan mahdollistaa kaikilla tasoilla. Se on bisnestavoitteiden saavuttamisen edellytys. Toki vuosien varrelle on oppinut monenlaista ja jos jotain haluaa nostaa ylitse muiden, se on: yhdessä! Ympärillä on koko ajan paljon osaamista, ideoita ja ratkaisuja. Yhdessä tekemällä voimavarat saa parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön. Inhimillisyys omassakin työssä on oleellista - jos ymmärrän väärin tms. niin pyydän kyllä anteeksi. Yleensä jos joku asia on mennyt kehnosti, on mahdollista korjata sitä parempaan suuntaan. Haluaisin vielä mainita, että jos jotain ei ole aikaisemmin tehty, niin se ei tarkoita sitä että ei kannattaisi kokeilla!”

Päivi kertoo luottamusmiehen toimessa aloittaessaan tulleensa hieman näkyvämmäksi henkilöksi kuin edeltäjänsä olivat olleet. Luonteeltaan hän kertoo olevansa ihmisten kanssa viihtyvä. ”Se oli myöskin suurin muutos kun siirryin luottamusmieheksi ja pois suorittavasta työstä – ikään kuin etätöihin. Hieman muistuttelinkin ihmisiä, että olen sama ihminen mutta vain eri roolissa kuin aiemmin.” Pääluottamusmiehelle asiat näyttäytyvät hieman hieman erilaisina. ”Kun pääluottamusmiehenä hoidan työsuhteeseen liittyviä asioita niin silloin ne pitkälti menevät niin, että on ammattiliittotausta myös työntekijällä – olen kyllä neuvonut yhden puhelun taktiikalla myös niitä ihmisiä, jotka eivät kuulu liittoon. Eli aina olen auttanut vähintään yhden puhelun verran. Olen aina ajatellut, että en panttaa tietojani.”

Työsuojelupuolella Päivi edustaa kokonaisuudessaan kaikkia työntekijöitä. Välillä hän kertoo toivovansa, että työasioihin löytyisi sparrauskumppani, koska useamman roolin haltijana ratkaisut joutuu usein pohtimaan itse. Suurimpana muutoksena siirtyminen ravintolatyöstä nykyisiin tehtäviin on tuonut erilaisen päätöksentekoaikataulun: ravintolassa päätökset on tehtävä heti, nykytehtävissä päätöksiä tehdään hyvin paljon pidemmällä syklillä. ”Pääluottamusmieskauteni alkumetreillä oli eräs haasteellinen tapaus, joka saatiin päätökseen vasta vuosien kuluttua. Epätietoisessa tilanteessa onnistuin kuitenkin luomaan uskoa ihmisiin joita edustan - hankalia tilanteita tulee, mutta niistä selvitään.”

Suomi on YK:n mukaan maailman onnellisin kansa kolmatta vuotta peräkkäin, mutta henkisen hyvinvoinnin haasteet ovat samassa ajassa lisääntuneet yli 50%. Miten tämä näkyy teidän työarjessanne henkilöstön kanssa?

Helin mukaan tilanne näkyy erityisesti tietoisuutena asiasta. Mietitään, miten pyritään ennaltaehkäisemään sitä, että työn puitteissa ei jouduttaisi em. tilanteisiin. Edistetään avointa keskustelukulttuuria ja parannetaan työnteon edellytyksiä.

”Erityisesti esimiehiä kannustan keskustelemaan osaajiensa kanssa säännöllisesti kaikkina aikoina. Mutta erityisesti silloin, kun tulee ajatus tai olo, että kaikki ei ole kunnossa. Juuri näissä tilanteissa esimiehen tulisi kuunnella ja kysyä erityisen herkästi. Aika usein henkisen hyvinvoinnin haasteet voi olla työhön liittyviä.”

”Me ollaan kaikki kokonaisia ihmisiä joilla on muutakin elämää kuin työ. Esimerkiksi kuormittava elämäntilanne voi heijastua helposti työpaikalle. Luottamuksellinen suhde oman esimiehen kanssa voi mahdollistaa sen, että hankalistakin asioista voidaan puhua. Luottamuksellinen suhde avaa esimiehelle mahdollisuuden tarjota apua. Esimies voi kysyä suoraan, että onko jotain mitä työpaikalla voitaisiin tehdä, joka voisi helpottaa työntekijän tilannetta. ”

Heli kertoo pitävänsä lohdullisena sitä, että useimmiten työntekijän tilanteen helpottamiseksi ainakin jotain voidaan tehdä, vaikka työntekijän haaste pääsääntöisesti tulisikin muualta kuin työpaikalta.

Helin mukaan se, miten päästään tilanteeseen jossa avointa keskustelua voidaan käydä, on olennaisin asia. Jokainen on oma henkilönsä ja persoonansa, jonka elämässä monet asiat linkittyvät ja heijastuvat toisiinsa. ”Nämä ovat toki herkkiä asioita ja pitää olla tarkkana, ettei mene sellaiselle alueella mihin ei ole lupaa. Avun tarjoamisessa tai keskustelun mahdollisuuden tarjoamisessa ei rikota ketään. Silloin tilanne jää työntekijän omaan harkintaan: haluaako keskustella tai haluaako mahdollistaa sen että jotain kenties voidaan työpaikalla tehdä.”

Ratkaisukeskeinen työnohjaus ja varhaisen tuen toimintamallit

Heli on kouluttautunut ratkaisukeskeiseksi työnohjaajaksi. ”Mietin miten voisin tulla omassa työssäni paremmaksi ja miten tuottaa arvoa niille ihmisille joiden kanssa teen töitä. Ratkaisukeskeisyys vei mukanaan ja opintoja on tullut tehtyä sen jälkeen vielä lisää. ” 

Päivi kertoo kouluttautuneensa talon tarjoamilla mahdollisuuksilla hyvin kattavasti. ”Yrityksen käytössä on varhaisen tuen mallit. Niitä on vuosien varrella kehitetty juuri siihen suuntaan, että ongelmat huomattaisiin jo ennen kuin niistä tulee ongelmia. Joissain tapauksissa olen saanut yhteydenottoja työntekijöiltä siitäkin syystä, että miksi esimies kyselee tai on huolissaan. Olen yrittänyt tätä kommunikoida, että varhainen tuki kuuluu meidän toimintatapoihin. Haluamme tiettä, jos työntekijällä on huolia. Olen korostanut tätä keskusteluissani esimiesten kanssa. On otettava huomioon, että työntekijän kokemus on aina aito ja se on otettava huomioon. Jos työntekijä kokee välittämisen urkkimiseksi, niin on esimiehen tehtävä selittää, miksi hän esittää kysymyksiä.” 

Miten työntekijät puhuvat omasta henkisestä hyvinvoinnistaan?

Päivin mukaan kyseessä on osittain kulttuurin muutos. Uskalletaan aikaisempaa rohkeammin tulla kertomaan, jos mieltä painaa jokin asia tai kaikki ei ole hyvin. Aiemmin on saatettu ottaa puheeksi esim. selkäkipu, vaikka kyse olisikin jostain aivan muusta.

”Henkisen hyvinvoinnin haasteita on varmasti aina ollut, mutta näkisin, että niitä on aiemmin yritetty naamioida joksikin helpommin kerrottavaksi, kuten selkäkivuksi. Näen positiivisena kulttuurin muutoksena sen, että ihmiset ovat alkaneet puhua asioistaan.”

Päivin kokemuksien mukaan nuoret reagoivat nopeasti haasteisiin. ”Nuorilla on omassa elämässään niin paljon muuttujia. Meillä on paljon nuoria aika pienillä työtuntimäärillä. He kuormittuvat nopeasti jo pelkästään toimeentuloon liittyen. Ne, jotka ovat pidempään olleet työelämässä, osaavat luovia paremmin paineisten tilanteiden läpi.” 

”Näen nuorten kohdalla sen, että omaa elämää aloittaessa, kun toimeentulo on epävarmaa, työelämä on uutta, esimies kyselee niin siinä on aika paljon uusia asioita kerralla. Olen törmännyt myös siihen, että kun esimies yrittää johtaa työyhteisöään, niin työnjohdolliset ohjeistukset koetaan käskyttämiseksi tai komentamiseksi. Tämä liittyy minusta selkeästi siihen, että ollaan työuran alussa.”

Esimiesten rooli on merkittävä – työnohjaus on heille tarpeellinen tuki

Päivin mukaan esimiesten rooli on merkittävä. ”Koen tärkeänä, että esimiehillä olisi työnohjaaja. Esimiesten tehtävä on hyvin paineinen. On sekä suorittava työ että erilaiset hallittavat järjestelmät. Omassa roolissani yritän aina muistaa kysyä esimiesten jaksamisesta. Tiedän, että jos esimies ei itse jaksa, hän ei jaksa huolehtia myöskään työntekijöistään. Esimiehiä pitää ehdottomasti muistaa tukea.”

”Esimiestyö tai vaikka pääluottamusmiehen tehtävä on helposti hyvin yksinäinen rooli. Olisi todella hyvä saada sparrata tilanteita, mutta sopivaa sparrauskumppania ei välttämättä ole ihan lähiympäristössä saatavilla. Pidän tärkeänä, että sparrauskumppani esimiehelle kuitenkin löytyisi. Esimiehellä on oltava tuki omassa työssään.” Päivi mainitsee itselleen muodostuneen vuosien varrella hyvän tukiverkoston, lisäksi hän käyttää itse työnohjaajaa. 

Vaikeita tilanteita ja muutoksia tulee jatkuvasti eteen – mitä vaikeat tilanteet työelämässä erityisesti vaativat? Mitkä ovat tärkeimmät asiat?

Helin mukaan erilaisiin vaikeisiin tilanteisiin tai muutoksiin tulee suhtautua huolellisesti ja vakavasti — näin aina, kun asiat liittyvät ihmisiin. ”On pystyttävä miettimään asioita niiden ihmisten näkökulmasta joihin se vaikuttaa. Ei niinkään sitä, mitä minä haluan sanoa, vaan mikä on olennaista niiden ihmisten kannalta, joita asia koskettaa. Totta kai pitää olla inhimillinen, vaikka aina on muutoksia, jotka eivät ole toivottuja. Nekin voidaan hoitaa hyvin, asiallisesti ja ihmisiä kunnioittaen. Ei-toivotut uutiset eivät saa koskaan estää asioiden hyvää hoitoa tai yhteistyön tekemistä.”

Päivi käyttää esimerkkinä pandemiaa. ”Se alkoi rytinällä ja tilanteet ovat olleet todella haastavia. Tämä on ollut myllerrys. Kun ravintoloiden ovat laitettiin kiinni, yli 400 työntekijää jäi heti lomautuksien piiriin. Työttömyysturva-asioita aletaan hoitaa välittömästi. Itsekin olen joutunut uuteen tilanteeseen ja perehtymään asioihin. Kun työntekijöille on rehellinen, se on kaiken perusta. Minun tehtäväni on olla apuna ja neuvoa mistä apua löytyy.”

Vinkit työntekijälle: mitä tehdä, jos kokee olevansa vaikeassa tilanteessa? 

Helin mukaan tärkein ohje on: ”puhu asioista rohkeasti, koska silloin on mahdollista saada tukea ja apua.” Päivi kertoo rohkaisevansa ihmisiä kertomalla, että hän on käytettävissä kuuntelijana. ”Työntekijä saa purkaa mieltään painavat asiat, kriittisetkin asiat pelkäämättä seuraamuksia. Olen pallottelemaan ratkaisuja ja vaihtoehtoja – olen rohkaissut myös oman esimiehen kanssa juttelemiseen.”

”Korostan myös, että hankalatkin asiat tulisi ratkaista niiden ihmisten kanssa, jotka ovat olleet tilanteessa mukana – jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ettei ongelma ala paisumaan.”

Kuuntelu on vuorovaikutustaidoista tärkein

Sekä Päivin että Helin mielestäni kuuntelu on vuorovaikutustaidoista tärkein. Kuuntelemisen merkityksestä pitäisi heidän mukaansa puhua työelämässä vielä nykyistä enemmän. Kuuntele auttaa ymmärtämään toista ihmistä. Myös sille joka puhuu, ääneen puhuminen saattaa selkeyttää asiaa hänelle itselleen. Kuulluksi tuleminen itsessään saattaa tehdä asioista selkeämpiä.

Heli kertoo, että hänellä on ollut keskustelu työntekijän kanssa joka on aloittanut: ”Mä haluan vain että sä kuuntelet, mutta älä tee mitään.” Joskus on tärkeää vain tulla kuulluksi. 

Päivi muistaa vastaavan tilanteen. Keskustelua työntekijän kanssa oli käyty jo tunnin verran, jonka jälkeen työntekijä totesi ”Ei mulla ollutkaan mitään asiaa.” Päivin mukaan luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ovat pääasiassa työntekijöiden tukihenkilöitä, ei niinkään suoria ongelmanratkaisijoita. ”Toivoisin, että yhteydenottoon ei aina tarvittaisi suurta ongelmaa, vaan muutenkin voi olla yhteydessä.”

Lopuksi Heli toteaa, että kuuntelu on tosi olennaista ja jo muutamalla kysymyksellä voi saada oivalluksia tai uusia näkökulmia avautumaan. Useimmiten löydetään asioista jokin uusi puoli, jota ei ole aiemmin huomattu olevankaan!



Vanhemmat


Jätä kommentti

Huomaathan, että kommentit tarkastetaan ennen julkaisua.